YK:n tilaama pohjoismaalainen kyselytutkimus paljastaa, että suomalaisten kuva kehitysmaiden tilanteesta on liian synkkä. Tutkimus tehtiin vertailun vuoksi myös yhdessä kehitysmaassa, Vietnamissa, missä ihmisten tietämys köyhyyden, koulutuksen ja terveyden tasosta kehitysmaissa oli paljon pohjoismaalaisia korkeampi. Kysely toteutettiin toukokuun aikana myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
Tulokset Suomessa
YK:n Vuosituhattavoitteiden tunnettuus
• Vuosituhattavoitteiden tuntemus on Suomessa melko heikkoa. Vain 20 prosenttia vastaajista on joskus kuullut vuosituhattavoitteista, 79 prosenttia ei koskaan.
• Neljäsosa vastaajista ei osannut kertoa, mitä vuosituhattavoitteet koskevat. Eniten tavoitteet liitettiin köyhyyteen, nälänhätään ja ympäristöön.
Köyhyyden vähentäminen
• 77 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että YK:n tavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2015 mennessä ei toteudu. Tavoitteen täyttymiseen uskoi ainoastaan 16 prosenttia. Todellisuudessa globaali köyhyys on hyvää vauhtia puolittumassa: Alle dollarin päivätuloilla elävien ihmisten määrä on laskenut 32 prosentista 19 prosenttiin vuosien 1990 ja 2004 välillä.
Koulutus
• 35 prosenttia vastaajista uskoi, että enintään joka kymmenennellä kehitysmaiden lapsella on mahdollisuus käydä koulua. Lähes puolet vastaajista (47%) arveli, että kouluun pääsee 11-50 prosenttia lapsista. Yksikään vastauksista ei osunut lähelle oikeaa lukua, joka on 86 prosenttia.
• 40 prosenttia vastaajista uskoi, että lukutaitoisten aikuisten määrä kehitysmaissa on korkeintaan 30 prosenttia. 29 % arvioi lukutaidon olevan 31-50 prosentin luokkaa. Vain 4 prosenttia vastauksista osui oikeaan 71- 80 prosentin haarukkaan (todellinen luku on 78,9 prosenttia).
Puhtaan veden saatavuus
• 38 prosenttia vastaajista ajatteli, että puhdasta vettä on korkeintaan 40 prosentilla maailman väestöstä. Vain 8 prosenttia vastauksista osui oikeaan haarukkaan 71-90 prosentin välille (oikea luku on 80 prosenttia).
Elinajanodote
• 34 prosenttia vastaajista uskoi, että keskimääräinen elinajanodote on kehitysmaissa 40-49 ikävuoden välillä. 35 prosenttia arvioi elinajan olevan 50 ja 59 vuoden välillä. Vain 4 prosenttia vastauksista oli lähellä oikeaa lukua, joka on 65 vuotta.
Vietnamilaisten tietämys suomalaisia parempaa
Vietnamilaisten vastaukset olivat huomattavasti tarkempia kuin suomalaisten. Muun muassa kehitysmaiden ihmisten koulutusmahdollisuuksia, elinajanodotetta ja puhtaan veden saatavuutta koskevat vastaukset osuivat vietnamilaisilla täysin oikeaan vastaushaarukkaan kolme tai jopa kuusi kertaa useammin kuin suomalaisilla. Vietnamilaiset ovat lisäksi optimistisempia köyhyyden puolittamista koskevan tavoitteen suhteen: 24 prosenttia vastaajista uskoi, että tavoite on mahdollista saavuttaa, kun suomalaisista samaa mieltä oli 16 prosenttia.
Selvityksen taustaa
YK:n kehitysohjelman UNDP:n, YK:n väestörahaston UNFPA:n ja Tanskan UNICEF-yhdistyksen tilaaman kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Catinét Research (www.catinet.fi). Yhtiö haastatteli puhelimitse noin tuhatta suomalaista, tanskalaista, ruotsalaista ja norjalaista toukokuussa. Kyseli tehtiin vertailun vuoksi myös Vietnamissa. Suomen ulkoasianministeriö on tukenut selvityksen tekemistä. Todelliset luvut kehitysmaiden tilasta perustuvat YK:n pääsihteerin tuoreeseen raporttiin vuosituhattavoitteista.
Lisätietoja:
Pasi Rajala, Tiedottaja, YK:n Kehitysohjelma UNDP 0400-464 393 pasi.rajala@undp.fi
YK:n Kehitysohjelma UNDP: www.undp.fi
Ulkoasianministeriäön sivusto YK:n vuosituhattavoitteista: www.vuosituhattavoitteet.fi
Kansainvälinen vuosituhattavoitekampanja: www.millenniumcampaign.org