Hans Egeden patsas kohoaa Grönlannin pääkaupungin Nuukin yläpuolelle. Kiista patsaasta on varjostanut Tanskan ja Norjan lähetyssaarnaajan Grönlantiin saapumisen 300-vuotispäivää.
Maailman alkuperäiskansojen kansainvälisenä päivänä 9. elokuuta keskitymme Grönlannin inuiitteihin, jotka saamelaisten tapaan ovat pohjoismaiden alkuperäiskansoja.
Kun 21. kesäkuuta eli Grönlannin kansallispäivänä Egeden patsasta oli roiskutettu maalilla ja siihen oli kirjoitettu sana ”dekolonisointi”, päätettiin pääkaupungin äänestäjiä kuulla patsaan tulevaisuuden suhteen.
Vaikka aikoinaan enemmistö äänesti patsaan purkamista vastaan kansanäänestyksessä, Grönlannin viranomaiset päättivät silti olla viettämättä Egeden Grönlantiin saapumisen vuosipäivää 3. heinäkuuta vuonna 1721.
Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun patsasta on vandalisoitu – se jopa mestattiin jossain vaiheessa. Egede on kiistanalainen henkilö, koska hänen saapumisensa merkitsi Grönlannin siirtomaavallan alkua. Edege kaiken lisäksi osallistui saaren inuiittien kulttuurin ja uskomusten hävittämiseen.
Tanskan parlamentin grönlantilainen Aki-Matilda Høegh-Dam on ehdottanut, että patsas puretaan paikaltaan ja siirretään museoon: ”Tämä patsas seisoo kukkulalla ja valvoo Nuukia. Loppujen lopuksi se on kuitenkin siirtomaavallan ajan symboli ”, hän kommentoi Tanskan radiolle.
Annus horribilis patsaille
21. vuosisadan kolmannen vuosikymmenen ensimmäiset vuodet eivät ole olleet ystävällisiä tämän ajan patsaille. Suuri osa grönlantilaisista ovat kuitenkin luterilaisia, ja ehkä se on yksi syy siihen, miksi Egeden patsas on säästetty.
Grönlanti näyttää etenevän kohti lisääntyvää itsehallintoa tai jopa täyttä itsenäisyyttä Tanskasta. Itsenäisyysliike ei ole kuitenkaan kristinuskon vastainen. Grönlannin itsehallinnon ensimmäinen pääministeri vuonna 1979 oli luterilainen pappi Jontathan Motzfeldt.
On mielenkiintoista, että 50 vuotta sitten Egeden saapumisen 250-vuotispäivää juhlittiin suuresti Grönlannissa. Tähän juhlaan liittyi jopa harvinainen Tanskan kuningattaren vierailu. Grönlannin yliopiston tutkijan Aviaq Fleischerin mukaan Egedeä pidettiin tuolloin vain ”lievänä kolonisaattorina”. Ihmiset olivat myös kiitollisia hänelle kristinuskon tuomisesta Grönlantiin.
”Grönlantilaiset olivat pitkään uskonnollisia eivätkä kyseenalaistaneet auktoriteettia. Täten Hans Egedeä ei tuohon aikaan arvosteltu, koska ihmiset olivat kiitollisia hänelle kristinuskon tuomisesta Grönlantiin. Kuitenkin pian sen jälkeen vuonna 1979 alkoi liike, joka johti autonomiaan. Niin kutsutun grönlandisaation myötä Egedeäkin kritisoitiin. Samalla hänen auktoriteettinsa ja Grönlannin kristillistyminen on asetettu kyseenalaiseksi”, Fleischer kertoo UNRIC:ille.
Paluu menneisyyteen
Egeden kritisointi on lisääntynyt Grönlannissa sekä kirjallisuudessa että musiikissa. Rock -yhtye Unneraarsuit teki kappaleen, joka ylistää muinaisten alkuperäiskansojen kulttuuria. Kappale myös syytti Egedeä ”paholaisena olemisesta”, joka hävitti alkuperäisen kulttuurin.
Edegeä on myös kriittisesti kommentoitu Tanskassa tanskalais-norjalaisen kirjailijan Kim Leinen palkituissa romaaneissa.
On ironista, että Hans Egeden saapuminen perustui väärinkäsitykseen. Egede odotti tekevänsä lähetystyötä vain pohjoismaisten uudisasukkaiden keskuudessa, jotka olivat muuttaneet Grönlantiin Islannista 1100-luvulla. Tuohon aikaan paikalliset eivät olleet olleet kosketuksissa ulkomaailmaan yli kolmeen vuosisataan. Egede oli aikonut saarnata katolisille luterilaisuutta, mutta ei löytänyt pohjoismaalaisia, joiden uskotaan jo kuolleen sukupuuttoon noin vuonna 1500.
90% Grönlannin väestöstä on inuiitteja. Ensimmäiset saapuivat 4000-5000 vuotta sitten Kanadasta. Kaiken kaikkiaan alueella on ollut kuusi erilaista kulttuuria, jotka ovat saapuneet eri vaiheissa. Viimeinen inuiittien saapumisaalto tapahtui lähes samaan aikaan kuin pohjoismaisten uudisasukkaiden saapuminen juuri ennen vuotta 1000. Pohjoismainen väestö katosi 1500- tai 1600-luvuilla.
Väärinkäsityksiä
Ensimmäinen sana, jonka Egede luuli oppineensa, perustui myös väärinkäsitykseen. Kun Egede osoitti Jumalan kuvia, grönlantilaiset nostivat kätensä ylös ja sanoivat ”asune”. Edege otti tämän heidän tunnustukseksena jumalan olemassaolosta, mutta nykyajan historijoitsien mukaan inuiitit sanoivatkin ”asuki” eli ”en tiedä”.
Kun Egede ei löytänyt pohjoismaalaisia käännytettäväksi, hän kääntyi paikallisten inuiittien puoleen. Hän taisteli kovaa vanhoja uskomuksia vastaan. On dokumentoitu, että hän puhui rumasti inuiiteista, käyttäen uhkauksia ja rangaistuksia. Hän jopa suositteli, että inuiiteista tulisi orjia. Hänen käännytystehtävänsä oli haasteellinen, sillä paikalliset eivät tunteneet leipää. Toisin sanoen, ei ollut mitään järkeä sanoa ”anna meille meidän päivittäinen leipämme”. Egeden oli mukauduttuva ja annettava uskovien rukoilla sen sijaan ”jokapäiväistä hyljettä”.
Muumioiden tarina
Grönlannin museossa sijaitsevat poikkeuksellisen hyvin säilyneet muumiot, joiden uskotaan olevan 500 vuotta vanhoja. Ne hiljaa muistuttavat kadonneista paikallisista tavoista. Muumioiden kasvot ja vartalot tatuoitiin symboleilla, joiden uskotaan liittyvän aikuisuuteen ja hengellisiin uskomuksiin.
Egeden kaltaisten lähetyssaarnaajien ”sivistynyt” lähetystyö keskittyi myös tälläisten symbolien kieltämiseen. Alkuperäisten tapojen ja arvojen paluu on kuitenkin nyt nähtävissä Grönlannissa. Ilmeisin esimerkki tästä on perinteisten tatuointien ilmestyminen katukuvaan.
Fleischer kertoo, että grönlantilaiset aina etsivät ideoita ja inspiraatiota sekä Pohjoismaista että muista alkuperäiskansoista. ”Historiaa ei voi kieltää. Tanska ja Pohjoismaat ovat vaikuttaneet meihin paljon. Se näkyy jokapäiväisessä elämässämme. Jos joku sairastuu vakavasti, hänet lennätetään Islantiin tai Tanskaan. Tunnemme kuitenkin myös alkuperäiskansojen vaikutuksen kulttuurissamme, mikä näkyy varsinkin maalauksissa ja lauluissa. Esimerkkinä Uyarakq -ryhmän musiikkivideon sanat ja kuvat”.
Kiista Egeden saapumisen juhlaan liittyen ei ole ohi. Nuukin kunta päätti olla juhlimatta sitä tänä vuonna. Kuitenkin Egeden perustamaa Nuukin kuntaa juhlitaan vuonna 2028 eli sinä vuonna, kun Edege siirsi lähetystyönsä Nuukiin.