Pohjoismailla on hyvä maine kehitysavun antajina. Mutta perustuuko maine tosiasioihin?
Norja, Ruotsi ja Tanska kuuluvat niiden harvalukuisten valtioiden joukkoon, joiden virallinen kehitysapu (ODA) on vähintään 0.7 prosenttia kansantulosta. Kolmen Pohjoismaan lisäksi ainoastaan Luxemburg ja Alankomaat antavat kehitysapua vähintään tavoitteena olevan 0.7 prosenttia kansantulosta.
Ruotsi saavutti 0.7 prosentin tavoitteen ensimmäisenä valtiona maailmassa vuonna 1974. Norja saavutti tavoitteen kaksi vuotta myöhemmin ja Tanska vuonna 1978. Suomi on saavuttanut tavoitteen ainoastaan yhtenä vuotena, vuonna 1991.
Näiden lukujen perusteella Pohjoismaiden hyvä maine ei ole tuulesta temmattu. Ruotsi ja Norja myöntävät virallista kehitysapua prosentin kansantulostaan. Tanskan vastaava osuus vuonna 2012 oli 0.84 prosenttia.
Lähde: http://www.oecd.org/dac/stats/ODA2012.pdf
Islanti oli vuonna 2012 vähiten kehitysapua suhteessa kansantuloon myöntänyt Pohjoismaa. Toisaalta se lisäsi apuaan eniten edellisestä vuodesta.
Virallisen kehitysavun osuus kansantulosta ei ole ainoa tapa mitata valtioiden sitoutumista kehitysmaiden auttamiseen. Center for Global Development –tutkimuslaitos vertaili 27 rikkaan valtion sitoutumista globaalia kehitystä edistäviin toimiin. Pohjoismaat ovat tälläkin listalla kärjessä.
Lähde: http://international.cgdev.org/initiative/commitment-development-index/index
Tanska, Ruotsi ja Norja miehittävät listan kärkisijoja vuoden 2013 listalla. Suomi on listalla viidentenä. Valtiolle on laskettu näiden sitoutumista mittaama indeksi, jota laskettaessa on huomioitu maiden antama kehitysapu, kehitysmaille annettu rahoitus, maahanmuuttopolitiikka, ympäristöpolitiikka, turvallisuus ja teknologia.
Suomi antaa kehitysapua tänä vuonna 0.6 prosenttia kansantulostaan. 0.6 prosentin osuus saavutettiin tilittämällä päästöhuutokaupasta saatuja tuloja kehitysyhteistyöhön. Kehitysministeri Pekka Haavisto on todennut vuosien 2014 ja 2015 haasteena olevan avun osuuden nostaminen 0,7 prosenttiin.
Suomen sijoitusta Center for Global Development:in listalla laskevat tiukka pakolaispolitiikka ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten matala lahjoitusten taso.
Norja on tutkimuksessa suurin virallisen kehitysavun antaja. Sen sijoitusta laskee kuitenkin fossiilisten polttoaineiden käyttö: Norja tuottaa tutkimuksen maista eniten fossiilisia päästöjä asukasta kohti. Myös maan tiukat tullit kehitysmaiden tuotteille laskevat sen sijoitusta. Vastavalittu Norjan hallitus ilmoitti säilyttävänsä kehitysavun osuuden kansantulosta yhdessä prosentissa myös ensi vuonna.
Ruotsi oli OECD:n kehitysapukomitean jäsenistä toiseksi anteliain ja sitä onkin kiitelty kehitysavun osuuden pitämisestä yhdessä prosentissa myös talouskriisin aikana. Maa on ilmoittanut säilyttävänsä vastaavan osuuden myös ensi vuonna.
Vaikka Tanska antaa viralliseen kehitysapuun pienemmän osuuden kansantulostaan kuin Norja ja Ruotsi, on se tutkimuksen kärjessä. Tanskan sijoitusta nostaa sen sitoutuminen rauhanturvaamiseen ja humanitaariseen apuun. Maa on myös panostanut tutkimukseen ja vihreään talouteen. Moitteita Tanskaa saa korkeista maataloustuista, korkeista hiilipäästöistä, alhaisesta polttoaineen verotuksesta ja tiukasta pakolaispolitiikasta