Ranskalaisen tutkimusaluksen Taran miehistö on tottunut purjehtimaan maailman vaarallisimmilla merillä. Siitä huolimatta sen tämänhetkinen koitos, Pohjoisen Jäämeren ympäripurjehdus saattaa olla tähänastisista haastavin. 36 metriä pitkä ja 120 tonnia painava kuunari on vasta kolmas purjelaiva, joka yrittää purjehtia Pohjoisen Jäämeren ympäri Koillisväylältä Luoteisväylälle. Tara lähti matkaan Ranskasta toukokuussa ja saapuu perille Ilulissatiin Grönlantiin lokakuun puolivälissä.
Kyseessä ei ole mikään huvimatka: tarkoituksena on tutkia Pohjoisen Jäämeren ekosysteemiä. Tutkimus suoritetaan jäälauttojen ympäristössä, jossa tutkittavaa planktonia on eniten.
Hyytävät ja vaikeat olosuhteet ovat miehistölle tuttuja. Aiemmin Tara on purjehtinut esimerkiksi Grönlantiin, Patagoniaan, Etelä-Georgiaan ja Etelämantereelle.
Projektien yhtenä tavoitteena on levittää tietoisuutta ympäristöongelmista. ”Pyrimme kertomaan arktisen alueen ympäristöongelmista yleisölle, poliitikoille ja yrityksille. Ympäristöongelmat koskettavat myös arktisen alueen asukkaita”, kertoo Taran edustaja. ”Jotkut näkevät uusien merireittien avaamisen ainoastaan taloudellisena toimintana, vaikka toimintaan sisältyy aina merkittäviä ympäristöriskejä. Meidän on puhuttava lisää kestävästä kehityksestä arktisella alueella.”
Pohjoiselta Jäämereltä Venäjän pohjoispuolelta tavoitettu aluksen kapteeni Loic Vallette kertoo merenkulun muutoksesta: ”Viime vuosisadalla purjehtiminen täällä oli äärimmäisen vaikeaa. Väylä oli jäässä myös kesällä. Mutta viimeiset kaksikymmentä vuotta väylä on ollut käytännössä avoinna. Kuukauden ajan vuodessa on mahdollista jopa purjehtia ilman jäänmurtajaa.”
Koillisväylän hyödyntämisestä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä on keskusteltu paljon. Pohjoisen reitin käyttäminen Suezin kanavan sijaan lyhentäisi matka-aikaa viikoilla. Kapteeni Valletten mukaan muutos vie kuitenkin vielä aikaa; matkallaan Tara on ohittanut ainoastaan muutaman muun ilman jäänmurtajaa liikkuvan aluksen.
Vallette miehistöineen viettää seuraavat kuukaudet napapiirillä, jossa lämpötila vaihtelee viiden lämpöasteen ja pakkasen välillä. Venäjän vesillä on vielä valoisaa, mutta määränpäätä ja Grönlantia lähestyttäessä pimeys vie voiton.
Kapteeni Vallette odottaa innolla Grönlantiin saapumista: ”Olen unelmoinut Grönlannin maisemien näkemisestä ja ihmisten tapaamisesta jo pitkään. Valitettavasti saavumme perille vasta loppuvuodesta. Joudumme palaamaan myöhemmin nauttiaksemme täysin Grönlannin luonnosta.”
Ranskalaisen tutkimusaluksen Taran miehistö on tottunut purjehtimaan maailman vaarallisimmilla merillä. Siitä huolimatta sen tämänhetkinen koitos, Pohjoisen Jäämeren ympäripurjehdus saattaa olla tähänastisista haastavin. 36 metriä pitkä ja 120 tonnia painava kuunari on vasta kolmas purjelaiva, joka yrittää purjehtia Pohjoisen Jäämeren ympäri Koillisväylältä Luoteisväylälle. Tara lähti matkaan Ranskasta toukokuussa ja saapuu perille Ilulissatiin Grönlantiin lokakuun puolivälissä.
Kyseessä ei ole mikään huvimatka: tarkoituksena on tutkia Pohjoisen Jäämeren ekosysteemiä. Tutkimus suoritetaan jäälauttojen ympäristössä, jossa tutkittavaa planktonia on eniten.
Hyytävät ja vaikeat olosuhteet ovat miehistölle tuttuja. Aiemmin Tara on purjehtinut esimerkiksi Grönlantiin, Patagoniaan, Etelä-Georgiaan ja Etelämantereelle.
Projektien yhtenä tavoitteena on levittää tietoisuutta ympäristöongelmista. ”Pyrimme kertomaan arktisen alueen ympäristöongelmista yleisölle, poliitikoille ja yrityksille. Ympäristöongelmat koskettavat myös arktisen alueen asukkaita”, kertoo Taran edustaja. ”Jotkut näkevät uusien merireittien avaamisen ainoastaan taloudellisena toimintana, vaikka toimintaan sisältyy aina merkittäviä ympäristöriskejä. Meidän on puhuttava lisää kestävästä kehityksestä arktisella alueella.”
Pohjoiselta Jäämereltä Venäjän pohjoispuolelta tavoitettu aluksen kapteeni Loic Vallette kertoo merenkulun muutoksesta: ”Viime vuosisadalla purjehtiminen täällä oli äärimmäisen vaikeaa. Väylä oli jäässä myös kesällä. Mutta viimeiset kaksikymmentä vuotta väylä on ollut käytännössä avoinna. Kuukauden ajan vuodessa on mahdollista jopa purjehtia ilman jäänmurtajaa.”
Koillisväylän hyödyntämisestä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä on keskusteltu paljon. Pohjoisen reitin käyttäminen Suezin kanavan sijaan lyhentäisi matka-aikaa viikoilla. Kapteeni Valletten mukaan muutos vie kuitenkin vielä aikaa; matkallaan Tara on ohittanut ainoastaan muutaman muun ilman jäänmurtajaa liikkuvan aluksen.
Vallette miehistöineen viettää seuraavat kuukaudet napapiirillä, jossa lämpötila vaihtelee viiden lämpöasteen ja pakkasen välillä. Venäjän vesillä on vielä valoisaa, mutta määränpäätä ja Grönlantia lähestyttäessä pimeys vie voiton.
Kapteeni Vallette odottaa innolla Grönlantiin saapumista: ”Olen unelmoinut Grönlannin maisemien näkemisestä ja ihmisten tapaamisesta jo pitkään. Valitettavasti saavumme perille vasta loppuvuodesta. Joudumme palaamaan myöhemmin nauttiaksemme täysin Grönlannin luonnosta.”