Sopimus, jonka Sudanin hallitus ja Darfurin suurin kapinallisliike allekirjoittivat, antaa maailmalle vielä yhden mahdollisuuden rauhoittaa Darfurin levottomuudet. Toimiin on kuitenkin ryhdyttävä välittömästi, sillä aikaa neuvottelutulosten juhlistamiseen tai odotteluun ei ole. Darfurissa rauhasta ei ole vielä tietoakaan. Kun YK:n humanitaarisen työn lähettiläs viime viikolla vieraili kodeistaan paenneiden pakolaisten asuttamalla leirillä, alkoi mellakointi, jossa yksi Afrikan unionin AMIS-operaation tulkeista pahoinpideltiin kuoliaaksi.
Tehtävää on paljon – toisin kuin aikaa. Ne kapinallisjohtajat, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet sopimusta, on saatava vakuuttumaan rauhan tärkeydestä – heidän oman kansansa vuoksi. Mikäli murhenäytelmälle ei heidän tekojensa tai tekemättäjättämisiensä vuoksi saada loppua, tulevaisuus tuomitsee heidät ankarasti. Lisäksi on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että sopimuksen allekirjoittajat myös toteuttavat lupauksensa ja että Darfurin kansa selviytyy seuraavista kuukausista. Selviytyäkseen he tarvitsevat paitsi turvaa myös ravintoa, sillä kotinsa ja elinkeinonsa jätettyään he eivät pysty elättämään itseään.
Tällä hetkellä ainoa taho, joka voi edes jollakin tavalla tarjota turvaa, on Afrikan unionin AMIS-operaatio. Sen vahvistaminen on asetettava etusijalle, jotta se voi toimia sopimuksen toimeenpanijana ja kotinsa jättäneiden pakolaisten rauhan turvaajana. Tämä on kuitenkin vain tilapäisratkaisu. AU:n operaatiosta on tehtävä suurempi, liikkuvampi, paremmin varustettu ja mandaatiltaan vahvempi Yhdistyneiden kansakuntien operaatio.Yritämme päästä AU:n kanssa mahdollisimman nopeasti yhteisymmärrykseen siitä, mitä lisäresursseja AMIS tarvitsee voidakseen toteuttaa Abujan sopimusta, minkä jälkeen, todennäköisesti kesäkuussa, on tarkoitus järjestää lahjoittajakonferenssi Brysselissä. Vetoan kuitenkin lahjoittajiin, jotteivät he jäisi odottamaan tätä konferenssia, vaan olisivat avokätisiä jo nyt. Aikaa ei ole hukattavaksi. Vetoan myös Darfuriin itseensä, jotta se antaisi tukensa AMIS-operaatiolle. Yhdenkään osapuolen ei tule suvaita eikä antaa anteeksi aiemmankaltaisia hyökkäyksiä.Myös hätäavun varainhankinnalla on kiire. Darfuria koettelee tällä hetkellä maailman suurin humanitaarinen kriisi. Mikäli massiivista, välitöntä apua ei saada, avustusjärjestöt eivät voi jatkaa työtään, jolloin jälleen satojatuhansia ihmisiä kuolee nälkään, aliravitsemukseen ja sairauksiin. Myös YK-operaatioon siirtymisen suunnittelua on jatkettava Afrikan unionin rauha- ja turvallisuusneuvoston 10. maaliskuuta esittämän ja YK:n turvallisuusneuvoston 24. maaliskuuta valtuuttaman ehdotuksen mukaisesti.
Vaikka haaste on YK:lle suuri, siitä ei ole kieltäytyminen. Olemme ottaneet sen vastaan, eikä viivyttelyyn ole aihetta. Aiempien toimiemme perusteella on selvää, että YK:n operaation tulisi olla huomattavasti nykyistä AMIS-operaatiota suurempi, minkä vuoksi tarvitsemme valtavasti logistista tukea siihen kykeneviltä mailta.
Seuraava tärkeä askel on Darfurissa tehtävä tilannearvio. YK:n ja AU:n on selvitettävä alueen tilanne juurtajaksain ja konsultoitava kaikkia osapuolia. Yksikään rauhanturvaoperaatio ei voi onnistua ilman kaikkien osapuolten tukea ja yhteistyötä. Olenkin kirjoittanut presidentti Bashirille ja pyytänyt häntä tukemaan selvitystyötä, jotta operaatio voisi onnistua.
Vetoan jälleen kerran kaikkiin osapuoliin, erityisesti hallitukseen, jotta tulitauko pitäisi ja jotta hallitus voisi teoillaan todistaa, että se aikoo pitää sanansa. Vetoan myös kaikkiin Sudanin naapurimaihin, jotta ne tukisivat Sudania keinoilla, jotka ovat niille mahdollisia – taloudellisesti, poliittisesti tai sekä että.
YK:n sihteeristö tekee kaikkensa murhenäytelmän lopettamiksi. Luotan kaikkien, etenkin turvallisuusneuvoston, jäsenvaltioiden tukeen.