Kansainvälinen maailman pistekirjoituspäivä, World Braille day, otettiin käyttöön Yhdistyneiden kansakuntien kesken vuonna 2019. Päivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta ja tunnustusta järjestelmän merkityksestä näkövammaisille henkilöille.

Pistekirjoitusjärjestelmän keksi 1800-luvun alussa Louis Braille. Hän oli itse sokeutunut lapsena, ja tultuaan Pariisiin sokeainkouluun hän loi järjestelmän, jonka koulun lapset omaksuivat nopeasti käyttöönsä. Yleisellä tasolla pistekirjoitus tuli käyttöön paljon myöhemmin, ja vasta 1900-luvulla sovittiin standardoidusta englanninkielisestä versiosta. Pistekirjoitusta mukautettiin myös muille kielille. Muun muassa muita suuria kieliryhmiä ovat esimerkiksi standardoitu arabiankielinen versio (Egyptissä) ja kiinalainen versio otettiin käyttöön 1950-luvulla.
Pisteet luovat kirjaimia
Pistekirjoitus on 3×2 pisteen järjestelmä, jossa eri tavoin yhdistetyt pisteet luovat kirjaimia, numeroita ja muita symboleja. Esimerkiksi pistekirjoitussolu, jonka vasen yläpiste on ylhäällä, vastaa kirjainta A.
3×2 pistekirjoitusjärjestelmä sallii jopa 64 mahdollista yhdistelmää. Tämä tarkoittaa, että järjestelmä voi sisältää kokonaisen aakkoston – kuten esimerkiksi latinalaiset aakkoset – ja siten antaa henkilölle mahdollisuuden lukea tekstejä vain tuntoaistin avulla. Pistekirjoitus luo mahdollisuuden lukea samoja kirjoja ja tekstejä, jotka muuten ovat saatavilla visuaalisessa muodossa – tarjoavat siten olennaisen pääsyn koulutukseen sekä tietoon.
Järjestelmä on myös ratkaiseva näkövammaisten osallisuudesta yhteiskuntaan: esimerkiksi sananvapauden ja tieto- sekä viestintäteknologian saatavuuden osalta.
- Lue yleismaailmallisesta ihmisoikeuksien julistuksesta lisää täältä.

YK:ssa pistekirjoituksella on tärkeä rooli vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen toteuttamisessa. Kyseinen sopimus perustuu pyrkimyksiin muuttaa asenteita ja suhtautumista vammaisiin siten, että heitä ei enää pidettäisi hyväntekeväisyyden, sairaanhoidon ja sosiaaliturvan ”esineinä”, vaan vammaisia henkilöitä pidettäisiin ”subjekteina”, joilla on myös oikeudet. Heidän tulee kyetä vaatimaan oikeuksiaan ja tekemään elämäänsä koskevia päätöksiä vapaan ja tietoon perustuvan suostumuksensa perusteella sekä toimimaan yhteiskunnan aktiivisina jäseninä.
- Lisää ihmisoikeuksista yleisesti täältä.