Joka kahdeskymmenes minuutti ihmiset joutuvat pakenemaan konflikteja, sortoa tai terroria. Pakolaiset ovat yksi maapallon haavoittuvaisimmista ihmisryhmiä, ja yli puolet maailman pakolaisista ovat lapsia.
UNHCR:n uudesta selvityksestä käy ilmi, että 1% maapallon väestöstä eli melkein 80 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan sodan, konfliktien tai vainon takia. UNHCR:n aikana luku ei ole koskaan ollut yhtä suuri.
COVID-19-pandemia ja rasismi ovat korostaneet, että meidän kaikkien täytyy taistella tasa-arvoisemman maailman eteen, jossa ketään ei jätetä jälkeen. Nyt jos koskaan on selvää, että meitä kaikkia tarvitaan, jos haluamme saavuttaa halutun ja tarvitun muutoksen.
20. kesäkuuta on Maailman pakolaispäivä. Päivä muistuttaa meitä siitä, että me kaikki olemme tärkeitä, ja että jokaisella teolla on merkitystä tasa-arvoisemman maailman rakentamisessa.
”Melkein 80 miljoonaa naista, lasta ja ihmistä on joutunut lähtemään kodistaan pakolaisena tai maansisäisenä pakolaisena. Järkyttävintä on, että 10 miljoonaa näistä oli jo pelkästään viime vuoden aikana”, YK:n pääsihteeri sanoi lausunnossaan maailman pakolaispäivänä.
”Tänään myös muistamme pakolaisia vastaanottavien maiden anteliaisuutta ja inhimillisyyttä. Pakolaisia vastaanottavat valtiot usein kamppailevat valmiiksi omien talous- ja turvallisuushuoliensa kanssa. Olemme velkaa näille maille kiitoksemme, tuenosoituksemme sekä panostuksemme”, Guterres sanoi.
Jokaisella teolla on merkitystä
Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR auttaa maita kaikkialla maailmassa, ja myös järjestöllä on tärkeä rooli koronaviruksen vastaisessa taistelussa. UNHCR on esimerkiksi kasvattanut pakolaisten keskuudessa tietoisuutta viruksesta ja yli 254 000 pakolaista on jo henkilökohtaisesti tavoitettu ja heille on tarjottu neuvoja ja tietoja viruksesta.
UNHCR pitää huolen myös käsihygienian toteutumisesta, ja yli 73 000 ihmiselle on annettu saippuaa ja melkein 2500 käsienpesupistettä on asennettu.
Chris Bida on eteläsudanilainen pakolainen, joka asuu tällä hetkellä Kongon demokraattisessa tasavallassa. Kun hän kuuli maaliskuussa 2020, että Kongossa on ensimmäinen koronavirustapaus, hän rakensi itse käsienpesupisteen. Niin sanottu tippy tap on yksinkertainen ja tehokas käsienpesulaite, ja se rakennetaan vesisäiliöstä, kepistä ja polkimesta. Poljin mahdollistaa käsienpesupisteen käyttämisen koskettamatta käsillä mihinkään pintoihin. Vettä täynnä oleva kannu asennetaan puutikkuun ja siihen yhdistetään poljin, jota painamalla kannu kallistuu laittaen veden virtaamaan.
”Kuka tahansa voi tehdä sen, koska se on todella helppo tehdä. Se ei maksa mitään”, Chris Bida sanoo.
Monilla ei ole mahdollisuutta käyttää hygieniatiloja tai käsienpesupisteitä, minkä vuoksi Chris Bidan keksintöjen kaltaiset hankkeet voivat saada muutosta aikaan kokonaisissa yhteisöissä, sillä ne mahdollistavat käsienpesun pelastaen ihmishenkiä pitkällä aikavälillä.
”Pakolaiset työskentelevät välttämättömissä työtehtävissä niin sairaanhoitajina, lääkäreinä, tutkijoina kuin myös opettajina. Heitä on joka puolella, niin Bangladeshin leireillä kuin myös Euroopan sairaaloissa, ja he suojelevat itseään sekä palvelevat yhteisöä, joka otti heidät vastaan”, Guterres sanoi. ”Pakolaiset ja kotiseuduiltaan siirtymään joutuneet henkilöt ovat merkittävässä roolissa koronaviruksen vastaisessa taistelussa.”
Chris Bidan toiminta on vain yksi esimerkki siitä, miten pakolaiset haluavat saada muutosta aikaan yhteisöissään ja siitä, miten jokaisella teolla on merkitystä.
”Maailman pakolaispäivänä kiitämme pakolaisia heidän neuvokkuudestaan ja päättäväisyydestään, ja kuinka he ovat oman elämänsä ohjaksissa ja haluavat parantaa myös muiden ihmisten elämää”, Guterres sanoi.