5.9.2014 – Yli miljoona syyrialaista on paennut naapurimaahan Libanoniin sisällissodan puhjettua maaliskuussa 2011. Joka neljäs ihminen pienessä 4,5 miljoonan asukkaan maassa on nyt syyrialainen pakolainen.
YK:n ihmisoikeuskomissaari Navi Pillay kertoi viime viikolla yli kolmen miljoonan syyrialaisen paenneen sisällissotaa. Lisäksi 6,5 miljoonaa elää maan sisäisinä pakolaisina Syyriassa. Suurin osa pakolaisista on paennut naapurimaihin. Jordaniassa on nyt 1,1 miljoonaa pakolaista, Jordania on vastaanottanut 608 000 ja Turkki 815 000 pakolaista. Sisällissodan alettua on 123 671 syyrialaista hakenut turvapaikkaa Euroopasta. Yli puolet, 62 850, on päätynyt Ruotsiin tai Saksaan. Ruotsi on vastaanottanut 33 485 pakolaista ja Saksa 29 365.
Hauraasta poliittisesta rauhasta huolimatta on Uudenmaan kokoinen valtio avannut rajansa syyrialaisille. Pakolaisten määrän Libanonissa uskotaan nousevan 1,5 miljoonaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Maasta puhutaankin nyt yhtenä suurena pakolaisleirinä.
YK on pitkään ilmaissut huolensa valtavista ja jatkuvasti kasvavista pakolaisvirroista, jotka rasittavat Libanonin poliittista, taloudellista ja sosiaalista vakautta. Kaoottinen tilanne on johtanut kasvaviin jännitteisiin syyrialaisten pakolaisten ja libanonilaisten välillä.
YK:n alueellinen tiedotustoimisto UNRIC puhui 26-vuotiaan tromssalaisen Håkon Kristensen Moen kanssa. Kristensen Moe on viettänyt kuusi viikkoa pakolaisleirillä Libanonissa Syyrian rajalla, missä hän opettaa englantia ja hygieniaa. Kristensen Moe jakaa YK:n kantaman huolen ja sanoo, että konfliktien ehkäisemiseksi on tarpeen priorisoida integraatiota ja yhteistyötä paikallisten ja pakolaisten välillä. ”On elintärkeää, että pakolaisille turvataan parempi pääsy koulutukseen ja terveyspalveluihin, joka takaa heille pitkällä aikavälillä mahdollisuuden osallistua Libanonin yhteiskunnan toimintaan. Tällä hetkellä kehitys on huonompaan päin”, sanoo hän.
Koulut alkaisivat normaalisti tässä kuussa, mutta Refugee Aidin luvut kertovat 350 000 pakolaislapsen, joiden oli määrä aloittaa koulu syyskuussa, olevan Libanonin koulujärjestelmän ulkopuolella. Kristensen Moe on siitä syystä erityisen iloinen saadessaan osallistua opetukseen pakolaisleirillä.
Osa hänen parhaista muistoistaan onkin juuri näiltä oppitunneilta: ”Minulla on moraalinen velvollisuus auttaa näin raa’an sodan uhreja. Tiedän, että arvostaisin itse sitä, jos tilanne olisi päinvastainen. Monet lapsista tekevät kovasti töitä oppiakseen englantia. On erittäin miellyttävää tavata ihmisiä, joilla on uskoa tulevaisuuteen, huolimatta siitä, mitä he ovat joutuneet kokemaan.”
Syyrialaisten pakolaisten turvaton arki
Yksi norjalaisen vaikuttavimmista kokemuksista oli Islamilainen valtio –järjestön (ISIS) tunkeutuivat kylään lähellä pakolaisleiriä, jossa hän työskentelee. Osa pakolaisista päätti silloin palata Syyriaan tai lähteä toisiin kaupunkeihin Libanonissa. Kristensen Moe pohtii usein, mitä näillä jälleen pakenemaan joutuneille ihmisille kävi.
”Oli kauheaa nähdä pelko syyrialaisten kasvoilla. Kokea tilanteen olevan erittäin turvaton ja nähdä kuinka epätasapainoista leirillä asuvien ihmisten elämä on, vaikuttaa minuun, joka olen tottunut turvallisiin olosuhteisiin Norjassa.”
Kristensen Moe kertoo, että koska Libanon ei ole ratifioinut Geneven pakolaissopimusta vuodelta 1951, tarkoittaa se sitä, että leirejä joilla hän työskentelee voidaan kutsua ”epävirallisiksi teltta-asutuksiksi”. Käytännössä pakolaiset vuokraavat maata paikallisilta maanviljelijöiltä. Maanviljelijöille on usein tuottoisampaa vuokrata maata, kuin viljellä. Koska kyseessä ei ole YK:n virallinen pakolaisleiri, voivat maanviljelijät kiertää kerran kuussa teltalta teltalle vaatimassa vuokraa. Monista pakolaisista tuntuukin, etteivät rahat riitä.
”Täällä asuvat perheet saavat YK:lta noin 75 euroa kuussa, josta 55 euroa menee asumiskustannuksiin. Tämä johtaa vaikeaan tilanteeseen, jossa rahaa ei ole ruokaan ja lääkkeisiin. Monet perheet velkaantuvat pahasti joutuessaan ottamaan epäedullisia lainoja näiden perustarpeiden tyydyttämiseksi”, kertoo Kristensen Moe.
Tulevaisuudennäkymät
Håkon Kristensen Moen aika Libanonissa lähestyy loppuaan. Muutaman viikon kuluttua hän muuttaa Walesiin, jossa hän tulee opiskelemaan kansainvälistä politiikkaa. Hänestä on haikeaa voida palata Norjaan ja jatkaa uraansa, kun taas hänen kohtaamansa ihmiset kulkevat kohti epävarmaa ja kylmää talvea. ”Syyrialaisilla pakolaisilla ei ole paljon vaihtoehtoja, he eivät ole oman onnensa herroja. Vain kolme vuotta sitten tilanne oli toinen. Sitä on surullista ajatella”, sanoo Kristensen Moe lopuksi.
Aiheesta lisää
Selviäisikö Suomi miljoonasta pakolaisesta
Syyriassa pakenee yksi perhe joka minuutti
Globalis.fi:n tietopaketti Libanonista