Taustatietoa
Neljäkymmentäkuusi vuotta sitten, 21. maaliskuuta vuonna 1960 Sharpevillen kylässä Etelä-Afrikassa poliisit avasivat tulen ja tappoivat 69 ihmistä, jotka osoittivat rauhanomaisesti mieltään apartheidin passilakeja vastaan. YK:n yleiskokous julisti myöhemmin tämän päivän – 21. maaliskuuta – kansainväliseksi päiväksi rotusyrjinnän poistamiseksi (päätöslauselma 2142 (XXI)). Yleiskokous vetosi kansainväliseen yhteisöön – ei vain päivän muistamiseksi, vaan myös siksi, että taisteltaessa rasismia ja syrjintää vastaan tehtäisiin yhteistyötä, missä edellä mainittuja ilmiötä sitten kohdataankaan.
YK:n pääsihteeri Kofi Annan kertoi tuoreessa raportissa, joka koskee maailmanlaajuisia pyrkimyksiä rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja näihin liittyvän suvaitsemattomuuden torjumiseksi, että ”kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi on yhä yhdistävä tekijä ympäri maailmaa” (lausunto A/60/307, 29. elokuuta 2005). Tämän vuoden kansainvälisen rotusyrjinnän vastaisen päivän teema on “taistelu arkisyrjintää vastaan”.
Kansainvälisen yhteisön aiemmat toimet rasismia vastaan
Perustamisestaan lähtien Yhdistyneet kansakunnat on kamppaillut löytääkseen tapoja taistella rasismia ja etnistä väkivaltaa vastaan. YK:n peruskirjan ensimmäisen artiklan mukaan yksi YK:n tehtävistä on kehittää ja edistää kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ”rotuun, sukupuoleen, kieleen tai uskontoon katsomatta”. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaan, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi vuonna 1948 ”jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta” (toinen artikla).
Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus hyväksyttiin ja avattiin allekirjoitusta ja ratifioimista varten yleiskokouksen päätöslauselmalla 2106 (XX) 21. joulukuuta 1965. Se on vanhin ja laajimmin ratifoitu YK:n ihmisoikeuksia koskeva sopimus. Vaikka 170 valtiota on allekirjoittanut yleissopimuksen, ja se on ollut voimassa vuodesta 1969, rotusyrjintä on silti laajalle levinnyt ongelma monissa maissa ympäri maailman. Mikään maa ei voi väittää olevansa täysin vapaa rasismista ja rotusyrjinnästä.
Kansainvälisen yhteisön sitoutuminen ihmis- ja tasa-arvoon näkyy monissa sen hyväksymissä päätöslauselmissa, sopimuksissa ja julistuksissa, jotka tuomitsevat rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän. Mutta sitoutuminen näkyy myös monissa kattavissa toimintaohjelmissa. Vuonna 2001 rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja näihin liittyvän suvaitsemattomuuden vastainen maailmankonferenssi teki päätöksen aiheeseen keskittyvästä julistuksesta (Durban Declaration) ja toimintaohjelmasta, jota ryhdyttiin käyttämään tiekarttana tuleville toimenpiteille tasa-arvon ja syrjimättömyyden täytäntöönpanoksi.
Maailmankonferenssia edelsi 50 vuotta YK:n toimenpiteitä rasismin ja rotusyrjinnän poistamiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuului mm. YK:n julistus vuonna 1963 kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamiseksi, kansainvälinen yleissopimus kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamiseksi vuonna 1965, vuoden 1971 vuoden nimittäminen kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaisen taistelun vuodeksi, kolmen vuosikymmenen nimittäminen rasismin ja rotusyrjinnän vastaisen taistelun vuosikymmeniksi (1973-1982, 1983-1992 and 1993-2002). Lisäksi Yhdistyneiden kansakunnat nimitti rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja näihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykymuotojen erityisraportoijan.
Tämänhetkiset toimenpiteet rotusyrjinnän kitkemiseksi
Hallitukset, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ja kansalaisjärjestöt toimivat rasismia, rotusyrjintää, ja niihin liittyvää suvaitsemattomuutta vastaan. He käyttävät työnsä pohjana rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja näihin liittyvän suvaitsemattomuuden julistusta (Durban Declaration) ja toimintaohjelmaa.
Eri toimijoiden välillä on myös yhä enemmän yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa, ja rasismin uudet muodot saavat huomiota kasvavissa määrin. Hallitukset reagoivat yhä useammin Internetissä tehtyihin rikoksiin ja rasistisen ideologian mukaisen materiaalin levittämiseen. Samaan aikaan hallitukset, kansainväliset järjestöt, kansalliset ihmisoikeuselimet ja kansalaisjärjestöt käyttävät Internettiä tiedottaakseen kansalaisia työstään ja levittääkseen tasa-arvon ja suvaitsevaisuuden viestiä. Kehityksen suunta on muuttumassa hitaasti siihen, että rasistisia rikoksia ja tapahtumia tarkkaillaan ja niistä raportoidaan ja kerätään tietoa – monesti tilastojen muodossa.
Yhdistyneet kansakunnat tekee osansa työstä taistelussa rasismia ja rotusyrjintää vastaan. Organisaation työ sisältää mm. seuraavien tahojen panoksen: Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimisto; rasismin, rotusyrjinnän, muukalaisvihamielisyyden ja näihin liittyvän suvaitsemattomuuden nykymuotojen erityisraportoija; rotusyrjinnän poistamista valvova komitea ja YK:n ihmisoikeustoimikunta. YK on myös luonut kolme uutta elintä valvoakseen vuoden 2001 maailmankonferenssin päätösten saattamista käytäntöön: valtioiden välisen työryhmän maailmakonferenssin julistuksen (Durban Declaration) ja toimintaohjelman täytäntöönpanoksi; asiantuntijatyöryhmän, joka käsittelee afrikkalaisperäisten ihmisten asioita ja merkittävissä asemissa olevista henkilöistä koostuvan ryhmän 2001 maailmankonferenssin julistuksen (Durban Declaration) ja toimintaohjelman täytäntöönpanoksi.
Myös seuraavat YK:n alajärjestöt ponnistelevat rotusyrjinnän kitkemiseksi: Kansainvälinen työjärjestö (ILO), Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen taloudellinen toimikunta (ECLAC), YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö (UNESCO), YK:n kehitysohjelma (UNDP), YK:n vapaaehtoisjoukot (UNV), YK:n lastenrahasto (UNICEF), Maailman terveysjärjestö (WHO), YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun toimisto (UNHCR), YK:n AIDS-ohjelma (UNAIDS), YK:n talous- ja sosiaaliasioiden osasto (DESA), YK:n tiedotus-osasto (DPI), YK:n väestörahasto (UNFPA), YK:n huumausaine- ja rikosasioiden toimisto (UNODC) ja YK:n naisten kehitysrahasto (UNIFEM).
”Meiltä ei puutu todisteita siitä, että rasismia ja muukalaisvihaa esiintyy yhä yheiskunnassamme, ja että ne muodostavat suoran uhan monien ihmisten ihmisarvolle. Tällaisilla käytännöillä on välitön kielteinen vaikutus yksilöihin ja yhteisöihin. Mutta mikä pahempaa, ne myrkyttävät myös tulevaisuuden.”
YK:n ihmisoikeusvaltuutettu Louise Arbour puheenvuorossaan valtioiden välisen työryhmän kolmannessa istunnossa. (Valtioiden välinen työryhmä 2001 maailmakonferenssin julistuksen (Durban Declaration) ja toimintaohjelman täytäntöönpanoksi) Genevessä, 11. lokakuuta 2004.
Lisätietoja kansainvälisestä päivästä rotusyrjinnän poistamiseksi http://www.un.org/depts/dhl/racial/.
Lisätietoja YK:n toiminnasta rotuerottelun poistamiseksi: www.ohchr.org/english/issues/.