Kansainvälistä alkuperäiskansojen päivää vietetään vuosittain 9. elokuuta. Alkuperäiskansojen päivänä muistetaan alkuperäiskansoja, heidän kulttuureitaan, ansioitaan ja saavutuksiaan. Päivän tarkoituksena on myös muistuttaa siitä, että kaikkia alkuperäiskansoja ei kohdella tasa-arvoisesti ja heidän ihmisoikeuksiaan kunnioittaen.
Saamelaiset Suomen alkuperäiskansana
YK:n pysyvä foorumi alkuperäiskansojen kysymyksille (The UN Permanent Forum on Indigenous Issues) arvioi, että maailmassa on yli 370 miljoonaa alkuperäiskansojen edustajaa yli 70 eri maassa. Alkuperäiskansoiksi määritellään ne ihmisryhmät, jotka polveutuvat tietyn valtion tai alueen alkuperäisistä asukkaista (ennen kolonisaatiota tai valtion perustamista) ja jotka ovat säilyttäneet omia sosiaalisia, taloudellisia, poliittisia ja kulttuurisia instituutioitaan
Suomen alkuperäiskansan muodostavat saamelaiset. Saamelaisia asuu Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä yhteensä yli 75 000 henkeä. Suomessa saamelaisia asuu alle 8000 henkeä, joista alle 4000 asuu saamelaisten kotiseutualueella. Noin kolmasosa saamelaisista puhuu saamea äidinkielenään.
Alkuperäiskansojen oikeuksien julistus
Alkuperäiskansa on usein yhteiskunnan kaikkein köyhin ja poliittisesti heikoimmin edustettu ryhmä. Alkuperäiskansan oikeus alueeseen, maahan ja luonnonvaroihin ovat usein kiivaiden poliittisten kiistojen kohteena ja kansan perinteinen kulttuuri ja elämäntapa on monin paikoin vaarassa.
YK:n yleiskokous hyväksyi 13.9.2007 julistuksen, jossa linjataan maailman alkuperäiskansojen edustajien oikeuksia sekä todettiin syrjintä lainvastaiseksi. Julistuksen sanamuodot eivät ole sitovia, mutta se linjaa yksilön ja yhteisön oikeuksia muun muassa kulttuuriin, identiteettiin, kieleen, työhön, terveyteen sekä koulutukseen.
Lisätietoja YK:n pysyvästä foorumista alkuperäiskansojen kysymyksille sekä alkuperäiskansoista löydät täältä.