John Holmes Darfurin kriisistä

Huhtikuussa kolme vuotta sitten edeltäjäni toi ensimmäistä kertaa Darfurin tilanteen YK:n turvallisuusneuvoston eteen. Myös minä raportoin Darfurin edelleen meneillään olevasta tragediasta turvallisuusneuvostolle tämän vuoden huhtikuussa vierailtuani alueella. Toimettomuuuden hinta maksetaan tuhansina menetettyinä ihmishenkinä. Kuinka monta huhtikuuta darfurilaiset vielä kestävät?

Kolmessa vuodessa humanitaarisesta avusta riippuvaisten ihmisten lukumäärä Darfurissa on nelinkertaistunut miljoonasta neljään miljoonaan. Viimeksi kuluneiden kuukausien aikana avustustyöntekijöiden turvallisuustilanne ja pääsy alueelle on heikentynyt huolestuttavasti. Kuinka voimme ylläpitää maailman laajinta humanitaarista operaatiota, kun avuntarve kasvaa koko ajan, mutta kykymme auttaa on heikentynyt dramaattisesti?
Nopea silmäys lukuihin osoittaa, miten paljon me olemme saavuttaneet viimeisten kolmen vuoden aikana – ja kuinka paljon on vaakalaudalla, mikäli byrokratia ja pelottelu tekevät avustustyöstä sietämätöntä.

Kun Darfurin avustusoperaatio saatiin toden teolla alkuun huhtikuussa vuonna 2004, YK:lla oli juuri ja juuri 200 avustustyöntekijää auttamassa 350 000 konfliktia paennutta ihmistä. Tällä hetkellä 13 000 avustustyöntekijää, pääasiassa sudanilaisia, auttaa lähes nelinkertaista määrää maansisäisiä pakolaisia.

Kuitenkin nämä ihmishenkiä pelastavat saavutukset saattavat nopeasti hävitä. Ongelmat Darfurin alueella jatkuvat ja ovat lisäksi levinneet naapurimaihin Chadiin ja Keski-Afrikan tasavaltaan. Noin 420 000 darfurilaista on paennut kodeistaan sitten viime toukokuun, tuolloin allekirjoitetusta rauhansopimuksesta huolimatta. Näin ollen pakolaisten määrä ylittää jo kaksi miljoonaa, mikä on kolmasosa koko Darfurin väestöstä. Raiskaukset sekä muu seksuaalinen väkivalta jatkuvat, ja niitä harjoittavat kaikki konfliktin osapuolet täydellisen rankaisemattomuuden ilmapiirin vallitessa. Vajaaravitsemusluvut ovat lähteneet uuteen nousuun, erityisesti pakolaisleirien ulkopuolella syrjäisillä ja turvattomilla alueilla.

Kykymme tavoittaa avun tarpeessa olevat ihmiset on samaan aikaan heikentynyt huolestuttavasti. Arviomme mukaan vain puolella konfliktista kärsivistä ihmisistä Darfurissa on mahdollisuus saada säännöllisesti puhdasta vettä ja perusterveydenhuoltoa. Alle 40 prosentilla on mahdollisuus käyttää sanitaatiopalveluita. Vielä pahempaa on, että samanaikaisesti yksi neljästä apua tarvitsevasta on kaiken avustustoiminnan ulottumattomissa, mikä tarkoittaa noin 900 000 ihmistä.

Niinikään avustustyöntekijät joutuvat hyökkäysten kohteeksi, mikä rikkoo räikeästi Geneven sopimusta. Vuoden 2006 kesä- ja joulukuun välisenä aikana surmattiin 12 avustustyöntekijää, enemmän kuin edeltäneiden kahden vuoden aikana yhteensä. Viime vuonna 120 avustusajoneuvoa joutui ryöstön kohteeksi. Sadat tuhannet siviilit joutuvat elämää ylläpitävän avustustoiminnan ulkopuolelle jos ja kun avustusorganisaatiot vetäytyvät alueelta, jossa niiden työntekijät joutuvat hyökkäysten kohteeksi. Konfliktin kaikki osapuolet ovat vastuussa näistä hyökkäyksistä.

Samaan aikaan hallituksen byrokratia vaikeuttaa tuntuvasti avustusoperaatioita, horjuttaa moraalia ja rajoittaa liikkumisvapautta. Hallituksen tulisi luonnollisesti auttaa niitä, jotka pelastavat sen omia kansalaisia. Khartoum ei kuitenkaan ole ollut kovin innostunut tukemaan avustustoimenpiteitä.

Miten nyt siis tulisi toimia? Ensinnäkin, kaikkien siviileihin kohdistuvien hyökkäysten on loputtava, olkoon niiden takana sitten hallituksen tukemat joukot, kapinallisryhmät tai konfliktin muut osapuolet.

Huhtikuun 16. päivä Sudanin hallitus ilmaisi hyväksyntänsä toiselle YK:n laatimalle suunnitelmalle, jonka tarkoituksena on vahvistaa Afrikan Unionin (AU) rauhanturvaoperaatiota Darfurissa. Suunitelman nopea ja tehokas toteuttaminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, ja se vaatii Khartoumin täyden ja nopean tuen. Darfurilaiset eivät voi odottaa kauempaa YK:n ja AU:n yhteisten rauhanturvajoukkojen saapumista.

Toiseksi, avustustyöntekijöille on taattava turvallinen ja esteetön pääsy apua tarvitsevien luo. Yksi Sudanin vierailuni saavutuksia oli yhteisen tiedonannon allekirjoittaminen, jossa Khartoum vahvisti ja laajensi lupauksensa viisumeiden myöntämisen helpottamisesta, sekä tulli- ja muiden vaatimusten  yksinkertaistamisesta. Monenlaisia lupauksia on annettu, ja aion pitää tiukasti silmällä niiden toteuttamista.

Lopuksi, älkäämme unohtako, että humanitaarinen apu, riippumatta siitä, kuinka kipeästi kaivattua, ei koskaan voi korvata poliittista ratkaisua. Me emme yksinkertaisesti pysty ylläpitämään tätä valtavaa avustusoperaatiota vuosikausia yhteen menoon. Konfliktin kestettyä jo kolme vuotta, darfurilaiset kaipaavat poliittista ratkaisua kipeämmin kuin koskaan. Vetoan kaikkiin konfliktin osapuoliin, jotta he tukisivat YK: n ja AU:n erityisedustajien ponnisteluja välittömän tulitauon aikaansaamiseksi ja kaikkien osapuolten tuomiseksi neuvottelupöydän ääreen sopimaan kestävään rauhaan johtavasta ratkaisusta.

“Huhtikuu on kuukausista julmin”, kirjoitti T. S. Elliot. Toivon hartaasti, ettei minun ensi vuoden, saati sitten sitä seuraavan vuoden huhtikuussa, tarvitse seistä turvallisuusneuvoston edessä kertomassa yhä uusista kuolonuhreista ja pakolaisista Darfurissa. On aika lopettaa tämä tuhoisa konflikti.

John Holmes on Yhdistyneiden kansakuntien humanitaaristen asioiden alipääsihteeri sekä hätäavun koordinaattori.