"Suomen on oltava vahva ja rakentava vaikuttaja YK-järjestelmässä", sanoi ulkoministeri Ilkka Kanerva tänään ulkoministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa, jossa noin 30 kansalaisjärjestön edustajat esittivät näkemyksiään Suomen YK-politiikasta. Kanervan mukaan Suomen painotukset tänään alkavassa YK:n 62. yleiskokouksessa ovat YK:n vuosituhattavoitteet, ihmisoikeustyö sekä YK:n uudistustyön jatkaminen.
Tilaisuudessa käytiin vilkas keskustelu muun muassa muiden ministeriöiden kanssa käytävästä YK-keskustelusta, YK-painotusten yhteensopivuudesta tekeillä olevan kehityspoliittisen ohjelman kanssa sekä naisten aseman ja ihmisoikeuksien edistämisestä YK-yhteistyössä. YK:n vuosituhattavoitteita koskevassa keskustelussa nousivat esille etenkin ympäristöasiat sekä ilmastonmuutos ja kehitys.
Ulkoministeri Kanerva piti tärkeänä, että kansalaiset ja ulkoministeriö käyvät tiivistä ja avointa vuoropuhelua Suomen YK-politiikasta, vaikka kaikkia järjestöjen näkemyksiä ei voidakaan sisällyttää Suomen kantaan. Hän painotti myös kansanedustajien ja yritysten yhteyksiä YK-järjestelmään ja toivoi järjestöjen esittävän näkemyksensä siitä, pääsevätkö ne vaikuttamaan riittävästi Suomen YK-politiikan muotoiluun. Hän ilmaisi halunsa jatkaa kuulemistilaisuuksia ulkoministeriön ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutuksen lisäämiseksi YK-asioissa.
Kanerva haluaa Suomen jatkavan aktiivista ja myös kansallisesti profiloitua YK-politiikkaa, vaikka EU toimiikin koordinoidusti YK:ssa. "Keskeinen kysymys on, miten sovitetaan yhteen kansallinen tavoitteenasettelu ja EU:n kautta tulevat tavoitteet. Aktiivinen YK-politiikka tarkoittaa sitä, että tehdään enemmän, ei ainoastaan myötäillä EU:n näkemyksiä", Kanerva sanoi.
Suomen YK-politiikan kolme pääkohtaa ovat YK-uudistuksen edistäminen, ihmisoikeudet sekä vuosituhattavoitteet. "YK on keskeisin monenkeskisen yhteistyön väline ja Suomi jatkaa toimintaansa YK:n tehokkuuden parantamiseksi. YK:lla on ainutlaatuinen rooli turvallisuus- ja kehityspolitiikassa, mutta YK:n on myös uudistuttava, jotta se pystyy vastaamaan edessään oleviin haasteisiin", Kanerva sanoi.
Kanervan mukaan yleiskokouksessa on tarkoitus integroida ihmisoikeusnäkökulma kaikkeen YK:n toimintaan. "Suomi päätti kesällä kautensa YK:n ihmisoikeusneuvostossa, mutta jatkaa yleiskokouksessa työtään naisten, lasten, vähemmistöjen, vammaisten sekä alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien hyväksi. Yleiskokouksessa EU yrittää viedä läpi kuolemanrangaistusta vastustavaa aloitettaan. Tämä on Suomelle tärkeä haaste, koska viimeksi sitä yritettiin vuonna 1999 Suomen puheenjohtajuuskaudella. Haaste on mittava, mutta olemme liikkeellä tosissamme", Kanerva sanoi.
YK:n vuosituhattavoitteiden toteuttamisessa Suomi painottaa entistä vahvemmin ilmasto- ja kehityskysymyksiä. Vuosituhattavoitteet hyväksyttiin Suomen toimiessa YK:n yleiskokouksen puheenjohtajana vuonna 2000. Kanervan mukaan presidentti Tarja Halosen ja valtioneuvos Harri Holkerin perintö velvoittaa Suomea erityisellä tavalla. Suomen YK-suurlähettiläs Kirsti Lintonen valittiin puheenjohtajaksi yleiskokouksen kakkoskomiteaan, jossa ovat esillä muun muassa Monterreyn kehitysrahoitussitoumusten seuranta, YK:n kehitystoimintojen kolmivuotistarkastelu sekä ilmastokysymykset. Suomi jatkaa tukeaan myös YK:n rauhanrakentamisrahastolle, jonka johtoon valittiin YK:n talous- ja sosiaalineuvoston puheenjohtajana aiemmin toiminut alivaltiosihteeri Marjatta Rasi.
YK:n yleiskokouksen 62. istuntokausi kokoaa yhteen 192 jäsenmaan edustajat. Suomen valtuuskunta osallistuu YK:n yleiskokouksen ministeriviikkoon ensi viikolla tasavallan presidentti Tarja Halosen ja ulkoministeri Ilkka Kanervan johdolla.
Lähde: Ulkoministeriön lehdistötiedote