Elämme globalisaation aikakautta, tämä on hyvin tunnettu asia. Vähemmän tunnettu on ajatus, että globalisaatio etenee jaksoittain, ja että olemme tällä hetkella sen toisessa vaiheessa: siirtolaisuuden kaudessa.
Globalisaation ensimmäisessä vaiheessa vapautettiin pääoma ja tuotteet, ja sen myönteiset vaikutukset tuntuivat lähinnä teollisuusmaissa, sekä Kiinassa ja Intiassa. Siirtyessämme tähän toiseen vaiheeseen ihmiset liikkuvat entistä enemmän ja entistä suuremmissa määrin. Etsiessään uusia mahdollisuuksia ja parempaa elämää siirtolaiset voivat samalla vaikuttaa maailman epäkohtiin ja edistää kehitystä köyhimmissä maissa.
Vuonna 2006 siirtolaiset lähettivät kotimaihinsa 264 miljardia dollaria, kolminkertaisesti kansainvälisen avun määrän. Joissakin maissa perheet ovat täysin riippuvaisia näistä rahalähetyksistä. Kehitysmaissa kotiin lähetettyjen rahojen avulla järjestetään terveydenhoitoa, tuetaan koulutusta ja perustetaan yrityksiä.
Ihmisten vapaa liikkuvuus tekee hyvää maailmantaloudelle. Jos sairaala Lontoossa tarvitsee hoitohenkilökuntaa, se voi kääntyä Ghanan tai Sierra Leonen puoleen. Google rekrytoi jo suuren osan ohjelmistosuunnittelijoistaan Intiasta. Siirtolaisuus on tähän mennessä pääasiallisesti hyödyttänyt rikkaita maita, kun taas hyvinkoulutetut nuoret ovat lähteneet kehitysmaista paremman tulevaisuuden toivossa. Saavuttamamme tieto mahdollistaa kuitenkin uusien toimintatapojen kehittelyn, jolloin siirtolaisuudesta voi olla hyötyä kaikille.
Valtiot ovat olleet hitaita hyödyntämään siirtolaisuuden mukanaan tuomia etuja ja mukautumaan tilanteeseen. Sen sijaan laiton maahanmuutto on lisääntynyt ja rikollisryhmät vahvistuneet, sosiaaliset jännitteet ovat kasvaneet ja luottamus valtioihin heikentynyt.
Siirtolaisuus ei ole uusi ilmiö. 1900-luvun alussa noin kolme prosenttia maailman väestöstä oli liikkeellä, ja sata vuotta myöhemmin luvut ovat samankaltaisia. YK:n arvion mukaan maailmassa on nyt 191 miljoonaa siirtolaista. Lisäksi uusi OECD-raportti osoittaa, että pysyvä maahanmuutto teollisuusmaihin lisääntyi vuonna 2005 kymmenen prosentin vuosivauhtia.
Halpojen liikennevälineiden ansiosta ihmiset liikkuvat nykyään nopeasti ja helposti. Lisäksi Internet, edulliset puhelut ja satelliittitelevisio mahdollistavat jatkuvan yhteydenpidon kotiin. Tienatut rahat voi lähettää perheelleen silmänräpäyksessä. Globalisaatio on myös muuttanut työmarkkinoita. Kasvava taloudellinen eriarvoisuus, luonnonkatastrofit ja muut kriisit ajavat yhä useamman ihmisen liikeelle. Kaikki tämä todistaa sitä, että elämme parhaillaan siirtolaisuuden kautta.
Muutoksia ja edistystä voidaan hyödyntää köyhyyden ja epätasa-arvon vähentämiseksi. Rahalähetykset ovat yksi esimerkki tästä. Vielä muutama vuosi sitten siirtolaiset joutuivat maksamaan suuria summia välityspalkkioina lähettäessään rahaa perheilleen. Valtiot, yhteiskunta ja yksityinen sektori keräsivät kuitenkin voimansa ja kehittivät uusia, halvempia tapoja siirtää varoja.
Syyskuussa 2006 YK järjesti ensimmäisen siirtolaisuuteen liittyvän huippukokouksensa. Ennen kokousta pelättiin, että asiasta syntyisi kiivas riita teollisuus- ja kehitysmaiden välillä, mutta tuloksena oli rakentava ja eteenpäin pyrkivä keskustelu. Positiivisen kokemuksen innoittamana osallistujamaat suhtautuivat myönteisesti ajatukseen perustaa kansainvälinen foorumi, jossa keskusteltaisiin siirtolaisuus- ja kehityskysymyksistä. Ensimmäinen foorumi, joka tuo yli 800 delegaattia 140 maasta Brysseliin, avatiin eilen (10. Heinäkuuta). Tämä kansainvälinen foorumi on tärkeä ensiaskel siirtolaisuuden positiivisen voiman hyödyntämiseksi.
Meidän on tietenkin myönnettävä, että siirtolaisuus tuo mukanaan myös negatiivisia seurauksia. Kansainvälinen foorumi on kuitenkin mahdollisuus keskustella näistä asioista tyhjentävästi ja ennakoivasti, sekä varmistaa, että kaikki huomaavat myös siirtolaisuuden mukanaan tuomat mahdollisuudet. Tämä edellyttää kuitenkin suvaitsevaisuutta, hyväksyntää, koulutusta sekä kaikilta osapuolilta avoimuutta erilaisuutta kohtaan.
Siirtolaisuus voi olla valtava, posiitivinen voima. Jos hyödynnämme sen mitä jo tiedämme ja aloitamme järkevän, tulevaisuuteen suuntautuvan keskustelun, voimme yhdessä astua seuraavaan globalisaation vaiheeseen. Vaiheeseen, jossa entistä useammat ihmiset voivat hyötyä maailman menestyksestä.
Ban Ki-moon on YK:n pääsihteeri.